Ruotsissa verotetaan tieliikennettä vähemmän kuin Suomessa

Tieliikenteen verotus ja liikenneinvestointien kehitys ovat ajankohtainen teema. Taloustutkimuksen tuore tutkimus, jossa vertailtiin Suomen ja Ruotsin liikenneinfran kehitystä ja rahoitusta nykyhetkestä aina vuoteen 2029, antaa lisäpontta keskustelulle.

Suomessa tieliikenteen verotus on korkeaa Ruotsiin verrattuna

Tieliikennettä verotetaan Suomessa kovemmalla kädellä kuin Ruotsissa. Tieliikenteestä kerättyjen verojen tuotto vuonna 2016 oli Suomessa 8,0 miljardia ja Ruotsissa 9,6 miljardia euroa, vaikka tieliikenteen henkilö- ja tavaraliikenteenmäärä on Ruotsissa lähes kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Esimerkiksi bensiinin polttoainevero (sisältäen arvonlisäveron osuuden) on yhdeksän prosenttia suurempi kuin länsinaapurissamme. 

Autoilun ja liikkumisen verotuksesta käytävässä keskustelussa nousee usein esiin se, kuinka suuri osa tieliikenteestä kerätyistä veroista käytetään tieverkoston ylläpitoon ja kehittämiseen. Tammikuussa 2019 julkaistun tutkimuksen mukaan ero on länsinaapuriimme verrattuna huima; kun Suomessa tieliikenteestä perittävistä veroista ja maksuista 19 prosenttia kohdistuu väyliin, on vastaava luku Ruotsissa 53 prosenttia.

Sen lisäksi, että vain pieni osa tieliikenteen kerätyistä veroista käytetään tieverkoston ylläpitoon ja kehittämiseen, on investointien arvo Väyläviraston arvion mukaan laskemassa lähivuosina. Ruotsissa tilanne on toinen. Vuosina 2018–2021 Ruotsin liikenneinfrainvestoinnit kasvavat lähes 40 prosenttia ja perusväylänpidon rahoitus 30 prosenttia. Kun nämä liikenneinfraan kohdistuvat investoinnit suhteutetaan maiden kokoon, on Ruotsissa tehtävien investointien arvo yli kaksinkertainen verrattuna Suomeen.

Ruotsi on monella mittarilla edellä Suomea

Väestön määrään suhteutettuna Ruotsissa tapahtuu liikennekuolemia 40 prosenttia vähemmän kuin meillä. Myös tieliikenteen hiilidioksidipäästöt asukasta kohti ovat Ruotsissa matalammat kuin Suomessa.

Tieliikenteestä kerättävien verojen määrä on Suomessa kasvanut yhtäjaksoisesti jo kymmenen vuoden ajan. Tieliikenteen verotaakka kohdentuu kotitalouksille sekä teollisuudellle ja kaupan toimialoille välillisenä kustannuskasvuna, joka näkyy kotitalouksien liikkumismenojen kasvuna ja tavaroiden hintojen kasvuna. Tavaraliikenteen kustannusten kasvu heikentää myös kotimaisen teollisuuden ja kaupan kilpailukykyä.

Tieliikenteen verotaakan kasvu tulisi seuraavien hallituskausien aikana Suomessa pysäyttää. Autokannan kiertoa nopeuttaisi autoilun verotuksen painotuksen siirtäminen auton hankinnasta käyttöön, jolloin autokannan päästöt vähenisivät ja liikenneturvallisuus paranisi. Liikenneinvestointien tasoa tulisi määrätietoisesti kasvattaa, sillä hyvätasoinen väyläverkko on kotitalouksien liikkumismahdollisuuksien ja elinkeinoelämän kilpailykyvyn kannalta olennaisen tärkeää.

”Liikenneinfran kehittäminen ja rahoitus: Suomi vs. Ruotsi” -selvityksen rahoittajat ovat Its-Finland ry, Nynas oy, INFRA ry, Logistiikkayritysten Liitto ry, Elinkeinoelämän keskusliitto ry, Koneyrittäjät ry, Väylävirasto, Metsäteollisuus ry, Moottoriliikenteen Keskusjärjestö ry, PANK ry, RAKLI ry, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, Suomen Tieyhdistys ry ja Yhteinen toimialaliitto YTL ry. Raportin voi lukea täältä: https://www.taloustutkimus.fi/media/pdf/infra_suomi-vs.-ruotsi_verkko_2019.pdf