Kun muu Suomi nukkuu, tavarat liikkuvat
Ruokaostoksilla käydessä ei useinkaan tule mietittyä, miten ruoka päätyi kauppaan. Tuoreet vihannekset odottavat ostajaa hyllyssä ja maito maitokaapissa jo ennen aamukahdeksaa. Tästä voidaan kiittää reilua 3000 kuorma-autoa, jotka ajavat joka yö ympäri Suomea tavaratila täynnä.
Suomessa kuljetetaan tavaraa paikasta toiseen joka vuosi lähes 450 miljoonaa tonnia. Tästä 66 prosenttia liikkuu pyörien päällä eli erilaisilla kuorma-autoilla ja rekoilla. Tätä ei monikaan tule miettineeksi arjen kiemuroissa, sillä olemme niin tottuneet siihen, että yhteiskunta toimii moitteettomasti. Todennäköisesti tavaraliikenteeseen kiinnittäisi huomiota vasta sitten, kun aamulla kaupassa olisi vastassa tyhjät hyllyt.
YTL:n Logistiikan johtavan asiantuntijan Kyösti Orren mukaan niinkin pieni maa kuin Suomi tarjoaa melko paljon haasteita tavaroiden kuljetukselle.
”Pitkät etäisyydet vaikeuttavat kuljetuksia. Tämän lisäksi Suomessa yksinkertaisesti kulutetaan paljon vähemmän tavaraa kuin esimerkiksi suuremmissa Euroopan maissa. Elintarvikkeiden ja muiden nopeasti pilalle menevien tavaroiden kuljetuksessa täytyy tasapainoilla sen kanssa, että kuljetukset hoidetaan tarpeeksi nopeasti mutta myös järkevästi eli täysillä kuormilla”, summaa Orre.
Kattava verkosto
Tieliikenteen lisäksi tavaroita kuljetetaan vesi-, rautatie- ja lentoliikenteen avulla. Rautateiden tavaraliikenteen kuljetusmäärät ovat viime vuosina olleet kasvussa. Junilla kuljetettiin siltikin vain 38,5 miljoonaa tonnia, mikä on vain osa kaikesta siitä tavarasta, jota Suomessa liikutetaan.
Miksi autoilla sitten kuljetetaan niin paljon enemmän tavaraa kuin junilla? Suurimpana syynä on tie- ja katuverkon kattavuus: Suomen koko tieverkon pituus on yhteensä 454 000 kilometriä. Rataverkon pituus taas on vain noin 6000 kilometriä. Orren mukaan autolla kuljettaminen on toistaiseksi myös nopeampaa ja joustavampaa kuin rautatietä pitkin.
Nopeuden ja sujuvuuden lisäksi tavaroiden kuljetuksessa huomioidaan nykyään myös ympäristönäkökulma. Tänä päivänä uusimmat rekat ja kuorma-autot kuuluvat Euro 6 -päästöluokkaan, joten niiden päästöt ovat huomattavasti pienempiä kuin vielä viime vuosikymmenellä. Lisäksi käyttöön on otettu suuria HCT-rekkoja, joihin mahtuu huomattavasti enemmän tavaraa. Esimerkiksi Kesko on ajanut 34 metrin pituisella rekalla Hakkila-Kempele-väliä ja on pystynyt tällä yhdellä rekalla korvaamaan yli 600 rekkaa vuositasolla.
”Pyrimme myös huolehtimaan siitä, että meno-paluuliikenne toimii eli käytännössä kuorma pyritään täyttämään niin meno- kuin paluumatkallakin. Tällöin ympäristö ei kuormitu turhaan tyhjistä matkoista”, kertoo Orre.
Uusia kehitysloikkia
Elintarvikkeiden matka tuottajalta kauppaan ei todennäköisesti muutu lähivuosina kovinkaan radikaalisti. Tieliikenteen merkitys kuljetuksissa säilyy. Orren mukaan kehitys on kuitenkin jatkuvaa.
”Tällä hetkellä noin 40 prosenttia jakelukuljettajien ajasta menee siihen, että hän etsii sopivaa pysäköintipaikkaa jakeluautolle. Olemme tehneet Helsingin kaupungin kanssa yhteistyötä ja suunnitelleet, miten digitaalista palvelua hyödyntämällä kuskit voisivat helpommin tietää, mihin voi pysäköidä. Tällöin turha ajelu vähentyisi ja ympäristö säästyisi.”
Digitalisaation tehokkaamman hyödyntämisen lisäksi Orren mukaan myös uudet käyttövoimat, esimerkiksi biopolttoaineet, maakaasu ja sähkö, yleistyvät tavaraliikenteessä vähitellen.
”Näissä on vielä kuitenkin monta mutkaa matkassa: pitäisi esimerkiksi varmistaa, että käyttövoimaa on saatavilla siellä, missä kuskit tarvitsevat sitä, oli se sitten keskellä yötä tai Pohjois-Suomen perukoilla.”
Kauempana tulevaisuudessa voidaan nähdä myös esimerkiksi kuskittomia rekkoja, jotka vievät tavarat perille itsestään. Elintarvikkeiden verkkokauppa voi myös yleistyä, mikäli tilattujen tavaroiden toimitusjärjestelmä on kuluttajien kannalta kätevä. Orre esimerkiksi vilauttaa ideaa viileistä postilaatikoista, joihin kuski voisi viedä päivän aikana ostokset.
Tätä tulevaisuutta odotellessa 3000 kuorma-autoa kiertää Suomea huolehtien siitä, että meillä on kaikki mitä tarvitsemme.